Paha kolesteroli laskuun

Liika kolesteroli tekee tihutöitä elimistössä, vaikka se ei näy päällepäin eikä tunnu miltään. Rasvamainen kolesteroli vaurioittaa verisuonia, mutta ruokavalion muutoksilla voi korjata jo syntyneitä haitallisia muutoksia.

Tarvitsemme välttämättä kolesterolia, se on tärkeä solujen rakennusaine. Sitä tarvitaan myös hormonien, D-vitamiinin ja sappihappojen tuotantoon.
– Mutta pärjäämme paljon vähemmällä kuin sitä meissä hyvinvoinnin keskellä elävissä on, painottaa geriatrian professori Timo Strandberg Oulun yliopistosta.
Vaikka ruoasta ei saisi yhtään kolesterolia, siitä ei tule puutetta. Kolesteroli on rasvamainen aine, jota on luonnostaan kaikissa soluissa. Sitä syntyy maksassa, josta se siirtyy verenkiertoon ja sapen kautta ohutsuoleen. Kaksi kolmasosaa ohutsuolesta imeytyvästä kolesterolista on tätä elimistömme itse tuottamaa. Toki osa kolesterolista on peräisin ravinnosta, lähinnä eläinrasvasta, mutta ruoan mukana saamme keskimäärin vain yhden kolmasosan elimistöön imeytyvästä kolesterolista.
Suomalaisista aikuisista 75 prosentilla on liian korkeat kolesterolilukemat.
Rasvaa suonissa
Jos veressä on liikaa kolesterolia, se kertyy vaarallisiksi rasvapateiksi valtimoihin. Suonet ovat näiltä kohdin heikkoja:ne voivat puhjeta ja aiheuttaa jopa sydämen äkkipysähdyksen.
Kolesterolia on sekä pahaa että hyvää. LDL eli paha kolesteroli kuljettaa rasvaa kudoksiin ja verisuonten seinämiin. HDL eli hyvä kolesteroli puolestaan toimii ”siivousfirmana”, joka kuljettaa rasvaa pois kudoksista ja verisuonten seinämistä. Kolesterolimittauksissa saadaan LDL ja HDL-arvon lisäksi triglyseridiarvo, joka kertoo veren muiden rasvojen määrän. Yhteensä näistä lasketaan kokonaiskolesteroli, jonka pitäisi olla alle 5 millimoolia litrassa (mmol/l).
Kolesterolin ”laskutalkoissa” on hyvä muistaa, etteivät lukemat voi laskea liian alas. Ihmisen luonnollinen kolesterolipitoisuus on noin 3, kun nykysuosituksen mukaan tavoitellaan alle 5:n lukemaa. Vähemmälläkin siis tulee toimeen!
– Jos sairastaa jotain valtimotautia, kuten sepelvaltimotautia tai diabetesta, tulisi kokonaiskolesterolin olla suositusta alhaisempi: alle 4,5, Timo Strandberg muistuttaa.
Tiukemmat vaatimukset koskevat myös niitä, joilla on perinnöllinen taipumus korkeaan kolesteroliarvoon sekä niitä, joiden lähisukulainen on sairastunut nuorena sydän- tai verisuonitautiin. Rajapyykkinä miehillä pidetään 55 vuotta ja naisilla 65 vuotta.
Paise valtimossa
Kolesterolin kertyminen sydäntä ruokkivien sepelvaltimoiden seinämiin aiheuttaa sepelvaltimotaudin. Ajan myötä verisuonten sisäseinämiin kertynyt rasva kovettuu pesäkkeiksi, jotka suurentuessaan haittaavat veren virtausta. Lopulta veren virtaus saattaa tyrehtyä lähes kokonaan. Kolesterolikertymiä ei välttämättä huomata edes varjoainekuvauksessa, sillä rasvaplakki voi pullistaa suonta vain ulospäin. Muutos näkyy silloin vain suonen sisäisessä ultraäänikuvauksessa.
– Tulehdusreaktio tekee suonen sisäpinnasta heikon, suorastaan räjähdysherkän. Kolesteroliplakki on kuin finni tai paise, joka vain odottaa puhkeamishetkeään. Laukaisevana tekijänä voi olla esimerkiksi flunssa, voimakas rasitus tai stressi, Timo Strandberg kertoo.
Jos valtimoon syntynyt pesäke repeää, siihen tarttuu verihiutaleita eli trombosyyttejä. Syntyy verihyytymä, joka tukkii suonen. Veren pääsy osaan sydänlihasta estyy, ja seurauksena on sydänlihaksen kuolio eli infarkti.
– Kolesterolipitoisuuden pienentäminen kannattaa, sillä veren rasvojen väheneminen vahvistaa valtimon seinämää ja pienentää suoniin jo muodostuneita ahtaumia. Infarktinkin vaaraa vähenee, Strandberg korostaa.
Verta erektioon
Valtimoiden ahtautuminen on uhka myös aivoille, jaloille ja jopa sukupuolielimille. Aivoissa rasvaplakit voivat laukaista aivohalvauksen, joka tappaa vuodessa 5 000 suomalaista. Hengissä selvinneille jää usein muisti- ja puhehäiriöitä sekä ongelmia liikkumisessa.
– Joka viides aivohalvaus olisi estettävissä, jos kolesterolilukemat saataisiin tavoitetasolle, Strandberg laskee. Korkeaa kolesteroliarvoa keski-iässä pidetään myös yhtenä Alzheimerin taudin taustatekijänä.
Jaloissa valtimoiden ahtautuminen johtaa katkokävelyksi kutsuttuun sairauteen. Se on verenkiertohäiriö, joka pakottaa kävelijän pysähtymään, kun kipu jaloissa yltyy sietämättömäksi. Sairaus voi johtaa kuolioon jalassa. Katkokävelyn tärkein syy on tupakointi; korkea kolesteroli ja verenpaine seuraavat heti perässä. Suomessa on 80 000 katkokävelypotilasta.
– Miesten on syytä muistaa, että korkea kolesteroli voi olla syynä myös seksiongelmiin. Jos verenkierto penikseen vaikeutuu, seurauksena on erektiohäiriöitä, Strandberg toteaa.
Pehmeitä rasvoja
– Terveyden kannalta ei ole merkitystä, millä keinoilla kolesteroliarvot saadaan laskuun, kunhan ne vain laskevat, Timo Strandberg painottaa.
Ensimmäinen ja tärkein hoito on aina elintapojen muuttaminen, lähinnä ruokavalion keventäminen. Ruokaremontin avulla voi laskea kolesterolipitoisuutta 10–15 prosenttia, jopa enemmän. Rasvaa ei pidä jättää kokonaan pois vaan vaihtaa kovat rasvat pehmeisiin. Pitkälle pääsee jo, kun vaihtaa voin margariiniin ja kasviöljyihin sekä maidon ja jogurtit rasvattomiin.
Kovaa rasvaa tulee runsaasti muun muassa juustoista, makkaroista ja leivonnaisista. Lihassa oleva näkyvä rasva kannattaa jättää syömättä. Sydämelle hyviä rasvoja saa kasviöljyistä, pehmeistä margariineista ja kalasta. Kasvirasvoista kookosrasva on poikkeus: se on varsinainen kolesterolipaukku. Myös omega-3-rasvahapoilla on todettu olevan jonkin verran myönteisiä vaikutuksia kolesteroliarvoihin: eniten ne vähentävät triglyseridirasvojen määrää.
Kuitua peliin
Kolesterolinlaskijan kannattaa suosia kuitua, sillä se auttaa poistamaan kolesterolia elimistöstä. Paljon kehuttu ruisleipä on siis hyvä kurinpitäjä kolesterolille. Täysjyväviljan lisäksi muita hyviä kuidun lähteitä ovat marjat, hedelmät ja vihannekset. Suomalaisten ruokavalio on keventynyt paljon viimeisinä vuosikymmeninä, mutta myönteinen kehitys on päässyt pysähtymään. Etenkin ruoka-annokset ovat kasvaneet.
– Jos syö enemmän kuin kuluttaa, paino kohoaa ja kolesteroliarvotkin lähtevät nousuun, Strandberg muistuttaa.
Kotoa liikkeelle
Liikuntakin vaikuttaa edullisesti kolesteroliarvoihin, joskin sen teho on pienempi kuin ruoan. Liikunta lisää hyvän HDLkolesterolin pitoisuutta veressä. Jotta liikunta vaikuttaisi kolesterolilukemiin, sen täytyy olla säännöllistä, riittävän raskasta ja kestää tarpeeksi kauan: kaksi kolme kertaa viikossa, vähintään puoli tuntia kerralla hengästyttävää ja sykettä nostavaa liikkumista. Hyviä ”kolesterolilajeja” ovat tutut terveysliikkujan lajit, kuten kävely, hiihto, uiminen ja jumppa.
Tupakointi ja korkea kolesteroli on huono yhdistelmä. Tupakka heikentää laadullisesti kolesterolihiukkasia ja kovettaa valtimoita. Jo muutama päivittäinen savuke tuplaa vaaran sairastua sydäntautiin.
Loppuiän ponnistus
Timo Strandbergia huolestuttaa se, että monet lipsuvat kolesterolin hoidosta. Motivoituminen on vaikeaa, kun suuret lukemat eivät tunnu miltään eivätkä näy päällepäin. Ihmiset jaksavat ottaa lääkkeensä ja vahtia elintapojaan säntillisesti vuoden verran, sitten kuri höltyy.
– Kolesterolin hoito ei onnistu kuurilla vaan kyseessä on loppuiän kestävä ponnistus. Hyvällä kolesterolin hoidolla ihmiset voivat saavuttaa lisää terveitä elinvuosia ja välttää tai ainakin lykätä monia hankalia sairauksia. Tavoitteena on siis paitsi pitkä myös hyvä elämä.

Käytätkö kolesterolia alentavaa lääkitystä? Haluatko osallistua ilmaiseen tutkimukseen?

Haluamme nyt tiedottaa sinulle tutkimuksesta, joka on suunnattu vähintään 18-vuotiaille henkilöille, jotka jo käyttävät lääkitystä kolesterolin alentamiseen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voiko tutkimuslääke vähentää sydämeen ja verisuoniin liittyviä kohtauksia, kuten sydänkohtauksia ja aivohalvauksia henkilöillä, joilla on korkea riski saada näitä kohtauksia. Klikkaa lisätietoa alta:

Sydän-ja verisuonitauteja koskeva tutkimus

Lue lisää vapaaehtoisesta osallistumisesta kliiniseen tutkimukseen! Etsimme vähintään 18-vuotiaita henkilöitä, joilla on riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Saatat soveltua tähän tutkimukseen, jos:
• käytät tällä hetkellä statiinia, joka on kolesterolia alentava lääkitys
• sinulla on riski saada sydämeen ja verisuoniin liittyvä kohtaus, kuten aivohalvaus tai sydänkohtaus
Yleisiä statiineja ovat
- atorvastatiini (kauppanimiä ovat: Lipitor)
- rosuvastatiini (kauppanimiä ovat: Crestor)
- simvastatiini (kauppanimiä ovat: Zocor)?
Sinulla on tilaisuus oppia lisää tutkimuksesta ja mahdollisesti osallistua siihen. Tutkimuksessa arvioidaan, voiko tutkimuslääke vähentää sydämeen ja verisuoniin liittyviä kohtauksia henkilöillä, joilla on korkea riski saada näitä kohtauksia ja jotka käyttävät kolesterolia alentavaa lääkitystä.
Tutkimukseen kuuluu enintään 20 käyntiä tutkimuspaikalla. Tutkimukseen osallistuminen kestää noin 3–4 vuotta.
Saat lääkkeen, sinulle tutkimuksen aikana tehtävät kokeet, tutkimukset ja tarvittavan hoidon ilmaiseksi osana tutkimusta. Joistakin tutkimukseen liittyvistä matkakuluista voi mahdollisesti saada kohtuullisen korvauksen.
Jos haluat selvittää, sovellutko tutkimukseen, napsauta alla olevaa linkkiä ja vastaa muutamiin kysymyksiin.
Kiitos!

Sydämesi parhaaksi

Sijoita sydämeesi! Se kannattaa aina – silloinkin kun sattuu olemaan sydänsairasta sukua. Näin elät, syöt ja liikut sydämesi parhaaksi.
 

1. Sydänsairaus voi tulla kenelle tahansa.
OIKEIN. Jos tupakoi, liikkuu vähän, syö epäterveellisesti ja lihoo, jos verenpaine- tai kolesteroliarvot ovat koholla, ongelmia todennäköisesti ilmenee ennemmin tai myöhemmin. Sairastua voi, vaikka eläisi esimerkillisen terveellisesti. Tällöin syy löytyy usein geeneistä.
Ei tiedetä tarkkaan, mikä perimän osuus sairastumisessa on. Usein taustalta löytyy enemmän kuin yksi riskitekijä.

2. Miehen sydän sairastuu herkemmin kuin naisen.
VÄÄRIN. Sydän- ja verisuoni-taudit ovat molemmilla yhtä tavallisia, mutta naiset sairastuvat niihin kymmenkunta vuotta miehiä myöhemmin. Miehet usein 60:n, naiset 70 vuoden tietämissä.
Valtimotautien riskitekijät ovat naisille ja miehille samat, mutta niiden painoarvo vaihtelee sukupuolen mukaan. Naisille vaarallisempia ovat tupakointi, veren matala ”hyvän” eli HDL-kolesterolin pitoisuus ja kohonnut triglyseridipitoisuus.
Tyypin 2 diabetes, vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine ja stressi lisäävät enemmän naisten kuin miesten sairastumisriskiä. Hyvä fyysinen kunto voi suojata naisia sairastumiselta enemmän kuin miehiä.

3. Elimistön oma estrogeeni suojaa naisia valtimotaudeilta.
OIKEIN. Estrogeeni suojaa naista, mutta suoja pienenee vaihdevuosien jälkeen. Hormonikorvaushoidolla ei ehkäistä sydänsairauksia vaan hoidetaan vaihdevuosioireita.
Naiset, joilla on vaihdevuosioireita ja hormonikorvaushoito, saavat samalla suojaa sydäntauteja vastaan. Oireettomilla naisilla näin ei tapahdu. Selityksenä saattaa olla se, että verisuonten toiminta on oireisilla ja oireettomilla naisilla erilainen.

4. Epämääräinen oire voi olla peräisin sydämestä.
OIKEIN. Erityisesti naisten sepelvaltimotaudin oireet saattavat olla hämääviä, kuten vatsakipua, väsymystä, pahoinvointia, närästyksen tunnetta. Jos oireet jatkuvat, mene lääkäriin.

5. Sydämen rasituskoe kertoo, onko jotakin vialla.
OIKEIN/VÄÄRIN. Kipu, joka alkaa tuntua rinnassa rasituksen yhteydessä, on sepelvaltimotaudin tyypillisin oire. Naisilla tämä saattaa ilmetä myös voimakkaana hengenahdistuksena.
Naisten sydämen rasituskokeen löydökset voivat olla vähäisempiä kuin miesten, ja tulosten tulkinta on vaikeaa.

6. Jos olet onnellinen, sydän voi hyvin.
OIKEIN. Jatkuva stressi ja liiallinen huolien kerääminen lisäävät riskiä sairastua. Masentuneella riski on huomattavasti kohonnut, koska sydämen autonomisen hermoston toiminta on masennuksessa häiriintynyt.
Tutkimuksin on todettu, että sydänpotilaat ovat usein kilpailuhenkisiä, kiirehtiviä, kärsimättömiä ja kunnianhimoisia. Puhutaan sydänpotilaan niin sanotusta A-tyypistä.
ärkäs ihminen on kuitenkin usein tavoitteellinen oman sairautensa suhteen. Hän saattaa tarttua ripeästi elämäntapamuutoksiin ja toipuu nopeammin kuin tilanteisiin alistuva niin sanottu B-tyyppi. Luonnettaan ei yleensä voi muuttaa, mutta elämänasennetta ja suhtautumista asioihin ja muihin ihmisiin voi kehittää.

7. Lasillinen viiniä päivässä tekee hyvää sydämelle.
OIKEIN/VÄÄRIN. On totta, että kohtuullinen alkoholinkäyttö on sydämen kannalta parempi kuin täysi raittius, mutta kenenkään ei pidä ruveta tästä syystä juomaan. Suositus on yksi ravintola-annos päivässä naisille ja kaksi miehille. Välissä on oltava raittiita päiviä.
Suositusten antaminen on vaikeaa, koska suomalaiset ajattelevat mielellään kohtuuden omalla tavallaan. Moni on kysynyt, voiko viikonloppuna juoda kunnon kännit, jos on arkena vesilinjalla. Ei voi.

8. Kuorsaaminen voi aiheuttaa ongelmia sydämelle.
OIKEIN. Kuorsaamisen ja uniapnean yhteys verenpainetautiin ja sydäninfarktiin on tutkimuksin todettu.
Kuorsaava henkilö kärsii yön aikana useista kymmenistä matalan hapen jaksoista, koska hengitys on katkonaista. Matala happipitoisuus aiheuttaa muutoksia varsinkin aivoissa ja sydämessä.

9. Kokonaiskolesteroli ratkaisee, hyvän ja huonon kolesterolin suhteella ei ole merkitystä.
OIKEIN/VÄÄRIN. Kokonaiskolesteroliarvo antaa suunnan, missä mennään, ja siksi sillä on merkitystä. Jos kokonaiskolesterolin ja hyvän kolesterolin suhdeluku on alle 3,5, sydän- ja vesisuonitaudin riski ei ole oleellisesti kohonnut.
Hoitoa ohjaa nykyään entistä enemmän huono eli LDL-kolesteroli, jonka tavoitetaso on koko ajan laskenut. Sen pitäisi olla alle 3 (alle 2,5 jos on verenpainetauti ja jopa alle 1,8 jos on diabetes).
Statiinilääkkein LDL saadaan tehokkaasti alas, mutta tavoitteena on kehittää lääke, jonka avulla HDL nousisi.
Jos HDL nousee vaikka vain 0,1–0,2 millimoolia litrassa, jo se vähentää sairastumisvaaraa. Tällainen tulos on aika helppo saavuttaa esimerkiksi ruokavaliomuutoksin.

10. Jos suvussa on sydän-sairauksia, pelkästään elintavoin ei voi ehkäistä omaa sairastumistaan.
VÄÄRIN. Sukurasitteesta huolimatta omaa sairastumistaan voi hyvin elintavoin joko ehkäistä kokonaan tai siirtää myöhemmälle iälle.
Vaikka sairastuisi, terveellinen ruokavalio, liikunta ja
tupakoimattomuus ovat joka tapauksessa osa hoitoa.

11. Jos suvussa on sydänsairauksia, aspiriinia kannattaa ottaa varmuuden vuoksi, että veri pysyy juoksevana.
VÄÄRIN. Asetyylisalisyylihappoa ei enää käytetä varmuuden vuoksi -hoitona. Joissakin aivo-verenkiertohäiriö-, sepelvaltimotauti- tai sydäninfarktitapauksissa käyttö voi olla perusteltua. Päätöksen tekee lääkäri.

12. Rytmihäiriöistä ei ole vaaraa.
VÄÄRIN/OIKEIN. Sydänsairauteen liittyvä rytmihäiriö voi olla vaarallinen ja johtaa tajunnan menetykseen. Tällöin asia pitää tutkia ja hoitaa.
Jos sydän on terve, rytmihäiriöt eivät ole vaarallisia, kiusallisia kylläkin. Mikäli ne kuitenkin haittaavat elämää, nekin pitää hoitaa.

13. Varsinkin vyötärölle kertyneet kilot ovat sydämelle vaaraksi.
OIKEIN. Keskivartalolihavalla on paljon rasvaa myös vatsaontelossa, sisäelinten ympärillä. Tämä rasva on aktiivista kudosta ja toimii kuin ylimääräinen elin. Se erittää muun muassa hormoneja ja muita aineita, jotka sotkevat sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa.
Rasvoittunut maksa tuottaa verenkiertoon liikaa sokeria. Lisäksi veren haitalliset rasva-arvot, LDL-kolesteroli ja triglyseridit nousevat. Erityisvaarassa ovat sydämen suuret suonet.
Toisaalta on kannustavaa, että pienikin vyötärön kavennus vähentää terveysriskejä. Jo viiden prosentin painonpudotus auttaa. 95 kiloa painavalle ihmiselle riittää siis noin viiden kilon pudotus.
Asiantuntijana Hyksin ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Markku Mäkijärvi

14. Ruoan avulla voi edistää sydämen terveyttä.
OIKEIN. Syömällä terveellisesti voi alentaa kolesterolia, verenpainetta ja ylipainoa. Ruokavaliomuutoksin kolesteroliarvot laskevat 10–20 prosenttia.

15. Verenpainetta voi laskea suolaa vähentämällä.
OIKEIN. Saantisuositus on alle 1 tl päivässä, mutta se ylittyy helposti, koska suolaa tulee helposti ”piilossa” esimerkiksi leivistä. Kannattaa tutkia tuoteselosteita ja valita vähemmän suolaa sisältäviä tuotteita.

16. Syön vähemmän rasvaa, niin sydän voi hyvin.
OIKEIN/VÄÄRIN. Rasvan määrässä pitää pysyä kohtuudessa, mutta sen laatu on ratkaiseva – pehmeitä kovien sijaan. Leivälle margariinia, salaatinkastikkeeksi ja ruoanlaittoon kasviöljyjä, oliivi- tai rypsiöljyä. Rypsiöljy sisältää sydämelle suotuisia omega-3-rasvahappoja.
Voi, juusto, maito ja muut maitotuotteet sisältävät tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa, joten valitse nämä tuotteet rasvattomina tai vähärasvaisina.
Kova rasva kohottaa veren kolesterolipitoisuutta ja heikentää sokeriaineenvaihduntaa. Naiset saavat kovaa rasvaa erityisesti juustoista ja leivonnaisista, miehet puolestaan juustoista ja makkaroista.

17. Sydän tykkää erityisesti kalasta ja kasviksista.
OIKEIN. Kalapitoinen ruokavalio sisältää paljon verisuonia ja sydäntä helliviä omega-3-rasvahappoja. Kalaa, varsinkin rasvaisia kaloja, kuten lohta, tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa.
Ilouutinen: kasvisten, marjojen ja hedelmien syömisessä ei ole ylärajaa! Suomessa suositus on puoli kiloa päivässä eli kuusi kourallista, mutta esimerkiksi Välimeren maissa niitä syödään kilo päivässä.
Kasviksissa, hedelmissä, marjoissa ja täysjyväviljatuotteissa on kuituja, jotka alentavat kolesterolia ja tasapainottavat verensokeria.

18. Kolesterolia alentavat elintarvikkeet ovat vain mainoskikka.
VÄÄRIN. Kolesterolia alentavien elintarvikkeiden hyöty on tutkittu. Ne voi ottaa avuksi, jos ruokavaliomuutokset eivät yksinään riitä alentamaan kolesteroliarvoja. Näihin tuotteisiin on lisätty kasvistanolia tai kasvisterolia, jotka laskevat pahaa LDL-kolesterolia. Vaikutus näkyy veriarvoissa noin parin kuukauden kuluttua.
Jos kolesteroliarvot ovat normaalit, niiden käytöstä ei ole hyötyä – jos ei haittaakaan.
Asiantujana ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa, Sydänliitto

19. Liike on lääkettä sydämelle.
OIKEIN. Kaikenlainen liikunta vilkastuttaa verenkiertoa myös valtimoissa ja pitää ne mahdollisimman puhtaina ja joustavina. Säännöllinen liikkuminen ehkäisee myös verenpaineen nousua, parantaa veren sokeritasapainoa ja auttaa painonhallinnassa.
Liikunta pienentää LDL-kolesterolia ja triglyseridejä sekä nostaa hyvää HDL-kolesterolia. Liikunta hoitaa myös mieltä.

20. Sydänlihasta ei voi treenata.
VÄÄRIN. Sydänlihas on lihas siinä missä reisilihaskin, ja se tykkää treenistä. Jotta sydänlihas vahvistuisi, liikunnan pitää olla pitkäkestoista ja säännöllistä.
Liikkumisen seurauksena sydän jaksaa yhdellä supistuksella pumpata elimistöön enemmän happipitoista verta. Treenattu sydän pääsee vähemmällä työllä, eikä väsy niin nopeasti kuin treenaamaton sydän.

21. Liikunnan pitää olla säännöllistä, jotta siitä on hyötyä terveydelle.
OIKEIN. Säännöllisyys on tärkeää. Suositus on liikkua ainakin 3 kertaa viikossa reippaasti niin että hengästyy. Kaikkiaan viikossa tulisi liikkua reippaasti ainakin 2 tuntia ja 30 minuuttia. Määrän voi myös kerätä vaikkapa kymmenen minuutin pätkistä.
Muutokset verenpaineessa näkyvät parin kuukauden, kolesteroliarvoissa 3–6 kuukauden kuluttua.

22. Jos haluaa vahvan sydämen, pitäisi harrastaa ennen kaikkea pitkäkestoista liikuntaa.
OIKEIN. Pitkäkestoinen liikunta on sydämelle hyödyllisintä. Tärkeintä on löytää laji, josta nauttii ja joka tuntuu omaan elämään luontevalta. Yksi tykkää kävellä, toinen pyöräillä, kolmas uida ja neljäs käydä kuntosalilla hikoilemassa.
On kannustavaa, että liikunta auttaa sitä nopeammin, mitä huonompi kunto aloittamishetkellä on. Sydänlihas voi vahvistua jopa parissa viikossa.

Osallistu ilmaisiin tutkimuksiin sydämesi parhaaksi!

Julkaisen täällä kohta linkkejä, joista voit osallistua tutkimuksiin sydämesi parhaaksi.